Välillä negatiivisuus virkistää ja valittaminen tuo voimaa jatkaa taistelua. Puutarhan hoitoon liittyviä blogeja ja facebook-ryhmiä selatessa saa kohtuullisessa ajassa hyvän käsityksen siitä, mitä kasveja ei kannata harkitsematta puutarhaansa istuttaa. Näiden perusteella varauksella kannattaa suhtautua moneen rönsyillä tai juuriversoilla leviävään kasviin. Vuohenkello tuntuu olevan monen inhokki, mutta oma inhokkini se ei ole. Torpan pihalla vuohenjuuri kasvaa kuivassa, varjoisassa rinteessä, jossa ei mikään muu tunnu viihtyvän. Kellokukat ovat muutenkin yksiä lempikukistani, joten kaunis vuohenkello saa ilomielin kasvaa paikassaan.
Jätän tästä listauksesta pois varsinaiset vieraslajit, sillä niiden kanssa taistelu onkin kokonaan oma tarinansa. Eikä torpan pihalla kasvakaan kuin yksittäisiä lupiineja, muita vieraslajeja en ole vielä löytänyt. Jätän tästä pois myös kasvimaata ja perennapenkkejä kiusaavat luonnonkasvit ja rikkaruohot, sillä keskityn jonkun tarkoituksella istuttamiin kiusankappaleisiiin.
Perennoista ja pensaista valinta on kuitenkin helppo: Mieleen tulee heti kolme: vuorenkilpi, tuoksuvatukka ja sormustinkukka.
1. Vuorenkilpi:
Ulkonäkö enintään kohtuullinen kun kasvi voi hyvin. Huonolla huolenpidolla kasvusto muistuttaa lähinnä hylättyä aumakompostia. Valtaa huomaamatta alaa peittäen alleen kaiken pensasta pienemmän. Lisäksi rakennuksen läheisyydessä lehtikatto on hiirulaisille hyvä välipiilo pedoilta ennen kuin ne suuntaavat etsimään reittiä talvipesään talon eristeisiin.
Kohtuullisen helppoa, joskin inhottavaa pois revittävää. Repiessäsi kasvia maasta sen paksut juuret katkeilevat yllättäen ja alituiseen huomaat istuvasi persuksillasi märkien lehtien joukossa. Vuorenkilpi vaatii myös mädättämisen ennen kompostointia, sillä lähtee riemukkaasti uuteen kasvuun vielä kompostissakin.
2. Tuoksuvatukka
Otollisissa olosuhteissa tuoksuvatukka levittäytyy salavihkaa tyvi- ja juuriversojen avulla. Pensas vain vaikuttaa kasvavan hyvävointisena aina vain tuuheampana, mutta selkäsi takana se hiipien valtaa yhä suuremman ja suuremman alan nurmikosta. Onneksi torpan pihalla ei tätä vadelman epärehellistä serkkua kasva, mutta mökillä käyty taistelu on jäänyt muistiin.
Halusin nimittäin keittiön ikkunan alle eli juuri pensaan kohdalle kasvatuslaatikoita. Valmistauduin kaivuu-urakkaan leikkaamalla pensaan alas edellisenä syksynä. Harmikseni sähköyhtiön kaivinkone kävi tietämättäni keväällä upottamassa sähköjohtoa maahan ja kohtelias kuski oli vieläpä väistänyt pensasta työskennellessään. Se vain lisäsi harmitusta, kun seuraavalla viikolla kaivoin ja revin juurakkoja maasta hiki hatussa.
Kaikesta kaivamisesta, repimisestä ja hikoilusta huolimatta vatukka lähti sinnikkäästi kasvuun yhä uudelleen ja uudelleen. Protip1: Istuta nurmikkoa tilalle juurakkojen poistamisen jälkeen. Ruohonleikkurilla pysyy kurissa myös maasta pitkän aikaa sinnikkäästi puskevat uudet vatukanalut!
Protip2: Jos et halua käyttää muovista suodatinkangasta/juuriestettä , älä ainakaan laita puskan tilalle kasvatuslaatikoita. Tai siis laita vaan, jos haluat kasvatuslaatikoissa tuoksuvatukkaa.
3. Sormustinkukka
Kukkanahan sormustinkukka on todella kaunis. Harmillisesti se vaan on kovin myrkyllinen ja vieläpä todella tehokas siementäjä. Sormustinkukkaa on alunperin kasvanut ehkä vain savusaunan seinustalla, mutta nyt sitä kasvaa kaikkialla. Niin paljon ei puutarhanhoito vielä ahdista, että digoksiinia saisi kasvaa joka nurkassa. Viime keväänä keräsimme ämpäriin 20 litraa sormustinkukan 1. vuoden lehtiruusukkeita vääristä paikoista. Lehtiruusukkeita löytyi jopa tontin laidalla olevasta metsiköstä. Sormustinkukan pienenpienet siemenet lentävät helposti tuulen mukana varmasti kauemmaksikin. Kasvakoon tuossa saunan seinustalla, mutta aion jatkossa leikata kukkavarret pois ennen siementen kypsymistä rajoittaakseni kasvin leviämistä.
Mitkä ovat sinun inhokkikasvisi puutarhassa?
Vastaa