Tänään oli kaunis päivä, joten jaksoin useamman tunnin töiden jälkeenkin puuhailla puutarhassa ja kasvimaalla. Kylvin loput kurkut esikasvatukseen ulos taimilavaan. Kasvihuonekurkkuja lukuunottamatta kaikki kurpitsat ja kurkut ovat nyt ulkona taimilavassa itämässä. Viime vuonna etenkin kurkkujen kävi köpelösti, joten yritän nyt idättää niitä suoraan ulkona. En ilmeisesti ollut karaisussa tarpeeksi kärsivällinen, sillä kurkut paloivat pian kasvimaalle istutuksen jälkeen. Taimilavan pitäisi pysyä plussan puolella, vaikka kevyt halla vielä tulisi. Toisaalta ehdin vielä laittaa uudetkin tulemaan, jos menisi yöllä enemmän pakkaselle ja nämä paleltuisivat.
Lisäksi koulin kääpiösamettiruusut omiin ruukkuihinsa. Ensimmäisessä erässä kylvetyistä iti 3/8 Hyötykasviyhdistyksen siemenistä ja RNOS:sin siemenistä 1/8, mutta olen melko varma että sekin on vain rikkaruoho… Nämä saavat olla myös taimilavassa vielä hallallta turvassa. Istutin osan salviasta ja englantilaisesta laventelista lääkekasvitarhan kasvilavaan tehdäkseni taimilavaan vähän tilaa.
Heittelin myös kaksi päivää lionneet kaurat pellon päähän sekä kosteaan nurkkaan loput auringonkukansiemenet. Saas nähdä lähtevätkö kasvuun tälläisellä laiskalla menetelmällä. Huomenna pitäisi sataa koko päivä, niin eivät pääse heti kuivahtamaan. Öljyhamppu on vielä kylvämättä, se pitäisi vielä tällä viikolla laittaa. Kylvin myös pihan kukkapenkkeihin viime vuonna keräämiäni Amazing Grey-unikon ja kruunusuvikakkaran siemeniä.
Pihavalon ympärille viime syksynä istuttamani tulppaanit tuoksuvat ihanilta, kohta niiden kukinta kuitenkin alkaa olla jo ohi. Niiden tyvessä alkaa varhain keväällä kylvetty kehäkukka pikkuhiljaa taimettua. Myös keltaiset torvinarsissit lopettavat jo kukintaansa. Valkoiset torvinarsissit (ehkä ’Ice Follies’ tai vastaava) ovat jo lopettaneet. Ensimmäiset runoilijannarsissit jo kukkivat.
Aloitin jo viime vuonna narsissien sipulirykelmien jakamista ja tätä hommaa on luvassa tänä kesänäkin. Suurin osa jakamattomista rykelmistä kasvaa niin tiiviisti, etteivät ne kasvata kuin lehtiä. Viime vuonna jaetut kukkivat jo tänä vuonna selvästi runsaammin. Perustin viime vuonna kaikkein pienimmille sivusipuleille ”vauvatarhan”, jossa ne saavat rauhassa kasvaa. Kun ne alkavat kukkia, siirrän ne sitten parempaan kasvupaikkaan.
Viime vuonna pihan nurkasta löytynyt pioni vaikuttaa viihtyvän uudessa paikassaan talon päädyn perennapenkissä., sillä se on jo kovassa kasvussa. Siirsin eilen myös metsän puolelta löytyneen kurjenmiekan pihan perennapenkkiin. Huomasin sen jo viime vuonna, mutta se ei kukkinut koko kesänä lainkaan. Toivon, että se viihtyy uudessa paikassaan ja paljastaisi tänä kesänä kukkimalla mikä oikein onkaan kurjenmiekkojaan.
Muutama kasvi pitää minua vielä jännityksessä, sillä niissä ei näy vielä kasvuunlähdön merkkejä. Alan erityisesti huolestua muutamasta syysleimusta. Myös yrttilavan mäkimeirami ja tinjamit vaikuttavat heittäneensä henkensä talven aikana. Harmi, sillä ne oliva useammasta talvesta jo selvinneet ja alkoivat olla hyvän kokoisia. Kevätkurjenmiekan ja helmililjojen kukinta on huomattavasti vaisumpaa kuin viime vuonna, lieköhän kevään kuivuus tähän syynä.
Huomasin kauhukseni monia pieniä (todennäköisesti) lupiinin alkuja talon päädyn perennapenkissä. Näyttävät ihan siltä kuin niitä olisi siihen oikein kylvetty. Epäilen niiden kaivautuneen jostain maan povesta pintaan, kun alkukeväästä kanttasin penkin reunaa. Annan niiden nyt vielä hieman kasvaa, mutta ne saavat välittömästi häädön kun olen varma että ne ovat lupiineja.
Päivälleen kaksi vuotta sitten kävimme ensimmäistä kertaa tätä torppaa katsomassa. Hoksasin tämän yhtäkkiä, kun päivän puuhailujen jälkeen kiertelin pihaa ja huomasin ruohon vihertävän jo kunnolla sekä koivujen olevan jo kunnon lehdellä. Istuin pitkän tovin pihakalliolla katselemassa ja kuuntelemassa. Piha oli muuten hiljainen, mutta linnut pitivät keväistä konserttiaan.
Vastaa