Pellosta kasvimaaksi

Lähtökohta

Suurin osa torpan pelloista vuokrattiin viljelyyn, mutta meille jäi vaatimaton 30 aarin peltopalsta kasvimaata ja muuta puuhailua varten. Pelto oli onneksi aiemman viljelijän toimesta käännetty jo syksyllä. Onneksi perheestä löytyi keväällä innokas äestäjä avuksi kevättöihin. Pellon alkupää rajattiin varsinaiseksi kasvimaaksi ja loppuosaan kylvettiin ensimmäisenä vuonna riistasiemenen Koristekukka Diana-seosta. Maaperä on varsin savista, joten arvattiin että edessä on maanparannushommia useaksi vuodeksi.

Tavoitteena on myös “no dig” tyyppinen kuvio eli kasvimaata ei käännetä keväisin jyrsimellä vaan maahan lisätään kompostia ja sitä ilmataan. Tämän pitäisi myös vähentää rikkaruohojen kasvua. Eikä tuonkokoisen kasvimaan jyrsiminenkään vuosittain olisi mikään pikkuhomma.

Kasvimaan suunnittelu

Kasvimaan suunnitteluun käytettiin runsaasti aikaa, sillä kerrankin oli mahdollisuus lähteä ”tabula rasa” -tilanteesta liikkeelle. Rikkaruohojen hallintaan ja muuta kasvimaan hoitoa helpottamaan suunniteltiin kasvimaalle selkeä peruspohja. Tarkoituksena on pitää polut joka vuosi samoilla paikoilla. Toivon, että kulkureitit myös tiivistyisivät vuosi vuodelta ehkäisten rikkaruohojen kasvua.

Pohjan suunnittelua määritti neljä ehtoa:

1. Kasvimaa on jollain tavalla osioitu kollmeen tai neljään osaan, jotta viljelykierron toteuttaminen on helppoa.
2. Pellon ”lyhyt” pääty on eteläsuuntainen ja rivit istutetaan pohjois-eteläsuuntaisesti. Näin korkeat kasvit eivät varjosta niin paljon vieressä kasvavia tai eikä kohopenkin toinen puoli jää varjoon.
3. Keskikesällä aamusta iltapäivään koko kasvimaa on valossa, mutta sitten talo alkaa varjostaa lännestä päin.
4. Osa etelänsuuntaisista poluista on massikan (pikkutraktorin) mentäviä ja pellon alapäätyyn jää tilaa isommallekin traktorille.

Itse olen ehkä enemmän kynällä ja paperilla suunnittelija, mutta puoliso bongasi youtuben kautta growveg.co.uk sivuston, jossa on kasvimaan suunnittelutyökalu sekä puutarhapäiväkirja. Vuosittain uusiutuva tilaus maksaa 35$. Täytyy myöntää, että hifistelijälle ohjelma on näppärä.

Ohjelmaan saa luotua puutarhan ns. kiinteitä rakennelmia, jotka siirtyvät mukana seuraavan vuoden suunnitelman pohjaksi. Lisäksi ohjelma auttaa viljelykierron suunnittelussa, sillä se muistaa missä viljelykierron kannalta olennaisimmat kasvit aiempina vuosina kasvoivat. Päiväkirjaan voi kirjata esimerkiksi kylvöjen ja sadon lisäksi vapaata tekstiä ja lisätä kuvia esimerkiksi esikasvatuksen etenemisestä.

Pohja alkaa hahmottua

Alunperin suunnittelin toteuttavani kasvimaan vain jakaen sen neljään osaan (ja nämä sitten keskenään pienempiin osiin). Kierrättäisin sitten näitä vuosittain niin, että karkeistettuna 1. vuonna kurpitsat lohkossa 1, perunat lohkossa 2 jne. Kuitenkin tuo talon iltapäivisin/iltaisin asettama varjo teki tästä huonon vaihtoehdon. Kasvimaan yläpäätyyn, lähimmäksi taloa ja muuta puutarhaa suunnittelin kompostialueen. Samaan yhteyteen rakennetaan myöhemmin myös pieni työkaluvaja.

Rivin pituudeksi tuli 6 metriä. Toistaiseksi käytössä on kaksi tälläistä 6m leveää saraketta. Yksittäisten lohkojen koko (rivien määrä per lohko) vaihtelee, mutta keskipolun molemmin puolin olevat lohkot ovat saman kokoiset. Tälläisenäänkin kasvimaan koko on n. 6 aaria. Myöhemmin voidaan tarvittaessa ottaa toinen samankokoinen osio myös käyttöön. Optimitilanteessa osa lohkoista voisi olla myös ”kesannolla” ja kasvaa esim. viherlannoituskasveja.

Isojen eli ”massikan mentäeviäen” polkujen leveydeksi tuli 180cm. Ja kyllä, mittasin pikkutraktorin ja sen äkeen leveyden tätä varten, vaikka ajatuksena olikin ettei maata vuosittain käännettäisi. Kapeampien polkujen leveydeksi tuli 60 cm. Heti kylvöhommien alettua tajusin kylläkin, että torpan mukana tulleet vanhat kottikärryt on 70cm leveät. Suurin ongelma tässä oli oikeastaan se, että ne ottavat lohkoja merkkaaviin vaarnoihin kiinni. Kottikärryt ovat paksua rautaa, joten painonsakin puolesta vähän hankalat kasvimalla. En siis aio muuttaa enää pohjaa, vaan ostan kevyemmät ja kapeammat kottikärryt tai puutarhavaunun kasvimaalle.

Tuumasta toimeen

Väsäsimme jo ennen lumien sulamista puutarhakompostin ja kaksi kasvulaatikkoa odottamaan kasvimaalle pääsyä, joten niiden kantamisesta paikalleen aloitettiin. Molemmat käsiteltiin sisä- ja ulkopuolelta Roslagin mahongilla puun suojaamiseksi, siitä voit lukea lisää täältä. Kuvassa käsittely on vielä tekemättä, kasvulaatikot on vain suojattu sisäpuolelta ennen mullalla täyttöä.

“Muutaman tovin” pyörin kasvimaalla 10 metrin mitan ja narukerän kanssa rajaamassa alueita. Mittailin ja vedin linjanarut polkujen reunoja pitkin sekä merkkasin lohkojen reunat puuvaarnoilla. Sitten polkujen paikat tiivistettiin tallustelemalla ja rajauksia tarkennettiin lapiolla. Alla oleva kuva on kesäkuun alusta. Hivenen suuripiirteisenä ihmisenä yllätyin itsekin miten suora ja siisti toteutuksesta tuli. Hyvin suunnittelu on puoliksi tehty vai miten se meni? Yksittäiset lohkot jakaantuivat kylvöjen myötä vielä hieman pieempiin osiin.

Koska kasvimaalla ei tilanpuutteesta ei varsinaisesti kärsitty, ostimme heräteostoksena vähän mansikantaimia. Bongasin ilmoituksen taimista ja kaksi tuntia myöhemmin kurvasimme takaisin kotipihaan peräkontissa 120 mansikantainta. En oikein ole katemuovien tai muunkaan muovin ystävä, mutta ensihätään pistettiin mansikat mansikkamuoviin kasvamaan. Mansikkapenkin perustaminen kävi yllättävän näppärästi, kun lähtökohtana oli paljas maa eikä esim. nurmikkoalue. Muutama viikko myöhemmin alkoi mökille viime vuonna istuttamani 24 mansikantainta tuottaa ensimmäistä kunnon satoaan. Silloin alkoi vähän epäilyttää lähtiköhän sittenkin lapasesta uusimmassa mansikkaprojektissa. Noh, jää nähtäväksi kuinka moni taimi selviää ensimmäisestä talvesta.

Heräteostoksena vaatimattomat 120 mansikantainta, lajike on perinteinen Polka.

Mansikantaimien istutus sujui yllättävän kivuttomasti. 

Alla kasvimaa heinäkuun alussa. Lämpimästä keväästä huolimatta alkukesä oli kylmä. Etualalla olevat herneet ja lehtisalaatti kasvoivat tuskastuttavan hitaasti. Suurin sato ensimmäisenä vuonna tuli koristekurpitsasta. Pussillinen suvipihan koristekurpitsan siemeniä tuotti vajaa 30 koristekurpitsaa. Ehdin kylvää koristekurpitsat vasta kesäkuun alussa suorakylvönä. Paljon enemmänkin kurpitsoja olisi tullut, mutta pakkanen vei loput.